Nummelan piirikirjasto

Nummelan piirikirjasto aloitti aloitti toimintansa 7.5. 1936 kivikoululla luokkahuoneessa, toimien siellä vuoden 1944 loppuun saakka.  Tilaa oli 45 m2. Kirjasto oli avoinna torstaisin klo 19-20. V. 1937-40 kirjasto oli avoinna to klo 19-21. V. 1941-63 avoinna ma ja to klo 18-20.  Lainaajia oli ensimmäisenä vuonna 120 ja lainoja 1300. Alussa oli oikeus lainata vain kaksi kirjaa henkilöä kohden.
vuonna 1936 tyhjään alakoulun luokkaan, mikä oli lähinnä Lohjantien puoleista päätyä. Sota-aikana kirjasto oli välillä suljettuna mm. sotilasmajoituksen vuoksi. Vuonna 1945 kirjasto pääsi 2. kerroksen ruokailuhuoneesta erotettuun 21 neliömetrin suuruiseen tilaan, missä se toimi huhtikuulle 1966. Silloin kirjasto muutti puukouluun.

Kirjaston ensimmäinen hoitaja oli Toini Helle. Hän toimi Nummelan sivukirjastonhoitajana yli 39 vuotta.
Kirjastossa oli aluksi 451 kirjan kokoelmalla, jonka perustana oli Nummelan Työväenyhdistys Elon  kirjaston kirjoja, n. 350 kpl. Kirjakokoelma edusti uusinta tutkimustietoa ja aatevirtauksia. Kirjaston johtokuntaan kuuluivat Elin KarhumäkiElli Louhi, Viljo Vuorinen  ja  Veikko Helle  (1936-1960).  Johtokunta ja piirikirjastonhoitaja tutkivat kevättalvella 1936 ahkerasti erilaisia kirjaluetteloita ja alkuvaiheessa hankittiin vain  korkeatasoista kirjallisuutta. Johtokunnan puheenjohtajalla Elin Karhumäellä ja hänen miehellään kirjailija Urho Karhumäellä,  oli suuri vaikutusvalta.

Vihdin kunnan kirjastolaitoksen yleiset säännöt ja kantakirjaston säännöt oli laadittu v.1916. Kantakirjasto sijoitettiin kunnantalolle ja piirikirjastoja sijoitettiin joka koulupiiriin. Monista kantakirjastoa hoitaneista sivutoimisista kirjastonhoitajista pisimpään toimi Anna-Liisa Mäkelä, joka hoiti vuodesta 1937 alkaen tehtävää 30 vuotta.  Hänen aloittaessaan kantakirjastossa oli alle 3000 kirjaa ja 4000 lainaa vuodessa.

Toini Hellen aikana Nummelan sivukirjasto kehittyi voimakkaasti, koki  monet muutot, lainaajien ja lainojen lisääntymisen Nummelan kasvamisen myötä. Sotavuosina kirjasto oli ajoittain suljettuna mm. 1941 kesästä vuoden loppuun sotilasmajoituksen vuoksi ja samoin v. 1944 puolustusvoimien käytössä. Sotavuosina toiminta oli muutenkin hiljaista, esim. 1940 kirjastoon hankittiin vain 12 kirjaa. Kirjasto oli suljettuna 1.1.-22.3. välisen ajan v. 1945 tilojen puuttumisen vuoksi.  

Kirjasto siirtyi v. 1945 kivikoulun 2. krs:een 21 m2:n tilaan ja toimi siellä huhtikuulle 1966. V. 1962 uusi kirjastolaki muutti piirikirjastot sivukirjastoiksi.  
V. 1964 aukioloaikaa lisättiin: ma, to klo 18-20 ja ma klo 14-15. Kirjasto alkoi toimia kansakoulun oppilaskirjastona 1.9.1964 alkaen.

Kirjasto muutti ns. vanhaan puukouluun  entisiin neuvolan tiloihin v. 1966. Tilaa oli käytössä n. 53 m2. Lainaajia oli 289 ja lainoja 4031.  1960-luvun lopulla lainaajia oli 478 ja lainoja 7886.