Eklund Oskar

Poliisikonstaapeli, asemapoliisi Oskari Eklund asui Albertinkadun varrella vieläkin jäljellä olevassa Oksalaksi kutsutussa talossa vaimonsa Elinin kanssa. Oskari muutti vuonna 1917 Helsinkiin.

Monthén John

Vuonna 1919 Monthénin Jonneksi (*1890 Lohja) kutsuttu poliisi muutti Helsingistä Huhdanmäentien varrella olleeseen Päivärintaan. Monthénin muiksi ammateiksi on seurakunnassa merkitty: näyttelijä ja automonttööri. Vuonna 1932 hän muutti Nummelasta Ylitornioon.

Huhta Emil

Poliisikonstaapeli Emil (Eemeli) Huhta (* 1889) osti nykyisen Torikeskuksen paikalla olleen pikkutilan vuonna 1929. Mutta jo v. 1933 pidetyssä pakkohuutokaupassa hän joutui luopumaan siitä.

Nummelaan tultuaan Eemeli Huhta avioitui v. 1927 Harjanteen talon omistajan, leskirouva Maria Aallon komean, nuorimman tyttären Aili Aallottaren (*1906) kanssa.Heille syntyi kaksi poikaa: Kauko ja Jouko. Huhdat erosivat v. 1933, ja isä lapsineen muutti Helsingin pitäjään, Aili Huhta Helsinkiin.

Poliisi Eemeli Huhta oli ”näyttävä” mies. Malttamattomuutensa takia hän kuitenkin menetti virkansa ja lähti Nummelasta.

Hietanen Luukas Leopold

Nummelan entinen kyläpoliisi Luukas Leopold Hietanen (*1882 Janakkala) asui vuokralaisena Albertinkadun varrella olleessa Metsäliiton talona tunnetussa Leppälän talossa. Siellä asuessaan hän rakensi poikiensa kanssa suuren mansardikattoisen talon Albertinkadun ja Lohjantien kulmaan. Tapiola II:n tontti oli kooltaan 0.7 hehtaaria. Rakennusvuosi oli ilmeisesti 1927. 1930-luvun alussa Punaisen portin ahdetta kutsuttiinkin Hietasen mäeksi. Kaksikerroksinen lautarakennus oli maalattu perinteisesti punamullalla. Lohjantien varrella oli myös saunarakennus. Tontin ympärille istutettiin kuusiaita. Tuohon aikaan Hietanen oli maalausurakoitsija, jolla kesäisin oli töissä omien poikien lisäksi myös kisällejä (sällejä). Ilmeisesti taloudellisten vaikeuksien takia Hietaset melko pian joutuivat luopumaan talostaan. Joulukuun 20. päivänä 1933 toimitetussa julkisessa pakkohuutokaupassa rakennusmestarien Albin ja Paavo Hietasen omistama tila siirtyi korkeimman tarjouksen tehneen elokuviennäyttäjä Akseli Selinin haltuun.

Leopold Hietasen ammatti muuttui vuosien myötä. Kun 1920-luvun lopulla rakennettiin Nummelan ns. kivikoulu, sisätilojen maalauksen urakoi Leopold Hietanen. Hänet muistetaan myös leppoisana musiikkimiehenä, aktiivisena Nummelan torvisoittokunnan jäsenenä.

Viimeisinä vuosinaan Hietanen asui ilmeisesti vuokralaisena Lohjantien varrella Tapiola II:n naapuritalossa (Talvitie).

Vesola Anto

1930-luvulla, Eemeli Huhdan aikana Nummelaan tuli ”raittius-poliisiksi” Anto Vesola-niminen, kaksimetrinen mies. Kieltolain kumouduttua raittiusasiatkin saivat uusia muotoja, eikä nimenomaisia poliiseja niihin tehtäviin enää tarvittu. Niinpä Vesolastakin tuli ”tavallinen” poliisi.

Anto Vesola (*1901 Lokalahti) asui ainakin jonkin aikaa Albertinkadun varrella olevassa Arolassa. Sitten hän asui seppä Helanderin vuokralaisena ja avioitui myöhemmin sepän Tellervo-nimisen tyttären kanssa. Seppä Helanderin asumus ja paja sijaitsivat Vihdintien varrella (Vierinne), missä nyt on Nordea-pankin talo. Liiketalon ylimmässä kerroksessa oli myös yksi asunto, missä ensin asui naapurissa (Vierinne) asunut Anton Vesola sekä myöhemmin  hänen poikansa Raimo Vesola.

Kallio Kauko

Kauko Kallio (*1921 Vihti) lähti 19-vuotiaana sotaan. Sieltä palattuaan hän meni poliisiopistoon. Hän toimi asemapoliisina Helsingissä. Välillä Kauko luopui poliisintyöstä ja teki suutarintöitä edesmenneen isänsä verstaassa. Mutta sitten hän palasi taas poliisilaitoksen palvelukseen ja toimi vanhempana konstaapelina Helsingissä.
Metsästys ja kalastus olivat Kaukon harrastuksia. Pihan koiratarhassa oli aina ajokoira, joskus myös kettuterrieri, jopa useampikin. Kauko oli myös taitava omenapuiden jalostaja ja kävi auttamassa monen naapurin puutarhassa. Kaukolla oli erinomainen muisti ja vaimonsa Irjan kanssa hän osallistui vuosien ajan aktiivisesti Koti-Nummelan kylähistoriaryhmän muistitiedon keruuseen.
Kauko Kallio kuoli vuonna 2010.

Nieminen Kosti

Kosti Nieminen (s.1920, k. 2004) oli kotoisin Etelä-Hämeestä, Tammelan Liesjärveltä. Hän oli kahdeksanlapsisen maanviljelijäperheen nuorin poika. Osallistuttuaan sekä talvi- että jatkosotaan, hän kävi poliisiopiston ja toimi Liikkuvan Poliisin palveluksessa, missä hän oli ensimmäisiä moottoripyöräpoliiseja Suomessa. Hän toimi sekä Vihdin että Nummelan poliisina. Eläkkeelle hän jäi Lohjan nimismiespiiristä ylikonstaapelina. 

Kosti Nieminen oli innokas hiihtäjä, niin että palkintoja kertyi lusikoista pokaaleihin. Maakuntahiihdoissa oli erään kerran pääpalkintona taiteilija Kaapo Rissalan maalaama työ ”Hiidenvesi”. Teos on nykyään nähtävänä Kaarikodissa, jonne Kostin tyttäret Eeva-Kaarina Lehmusto ja Marja Bergman sen lahjoittivat. 
Korjaus- ja remonttitaitoinen Kosti oli monen tutun apuna remonteissa ja rakennuksilla. Kalastus oli myös lähellä Kostin sydäntä. Mukava ja innokas kalakaveri löytyi läheltä,  Sirkka-vaimon veli Kauko Kallio. Jo aamuvarhaisella olivat kalakaverukset verkkoja kokemassa, mukana Kaukon vaimon maukkaat eväät. Ja kun kalaa tuli, siitä saivat osansa niin sukulaiset kuin naapuritkin. Vielä ikämiehinäkin Kosti ja Kauko jaksoivat käydä Hiidenvedellä.

Sirkan kuoltua v. 1984, Kosti asui vielä viitisen vuotta perheen Lohjantien varrella olevassa Marjarinteessä.Talo oli iso yksin asuttavaksi ja Marjarinne myytiin keväällä 1989.

Jokisuu Valfrid (Valle)

Valfrid (Valle) Jokisuun (*1916 Vihti) lapsuuden koti oli Jokikunnalla. Maamieskoulun hän kävi Olkkalassa. Vääpeli Jokisuu palveli talvi- ja jatkosodan ajan rannikkotykistössä. Välirauhan aikana Valle tapasi Viipurissa tulevan vaimonsa Inkerin (o.s. Bister, *1923 Antrea). Heidän ensimmäinen kotinsa olikin Viipurin seudulla. Tultuaan Nummelaan vuonna 1944 he asuivat lyhyen ajan Selinien talossa Lohjantien ja Albertinkadun kulmassa, mistä sitten muuttivat Elisen perheen taloon Oksalaan (Albertinkatu 26).

Vuonna 1946 valmistui perheen omakotitalo Asemantien varteen asemapäällikön talon naapuriksi. Perheeseen syntyi 3 poikaa: Arto (*1944), Pekka (*1946) ja Timo (*1949). Tuolloin perheen isä toimi oman kylän poliisikonstaapelina. Arto Jokisuu on kertonut, että yksi kotitalon huoneista oli isän työhuone. Joskus heille tuotiin jopa vankeja jalkaraudoissa odottamaan vientiä junaan Nummelan asemalle.

Elokuussa 1957 Jokisuut ostivat Matkustajakodin kiinteistön silloisen Lohjantien varrelta.

He asuivat talon vanhassa osassa, kunnes uusi osa valmistui syksyllä 1964.Tulipalossa 1.9.1972 tuhoutui matkustajakotikerros kokonaisuudessaan sekä alakerta sisäpuolelta täysin.

Jokisuut itse asuivat kiinteistön uudessa osassa 15.9.1971 asti, jolloin he pääsivät muuttamaan uuteen omakotitaloonsa (Lohjantie 29). Arto Jokisuu muutti samanaikaisesti vanhempiensa entiseen asuntoon, missä hän asuu edelleen vaimonsa Outin kanssa.

Poliisin työstä Valfrid Jokisuu siirtyi Vihdin Säästöpankin Nummelan konttorin johtajaksi. Jokisuu toimi pankin johtajana vuosina 1963 – 1978. Nummelan vuosinaan Jokisuu oli mukana monessa merkittävässä hankkeessa. Hän oli myös vuonna 1965 perustetun Nummelan Killan ensimmäinen kiltakomentaja. Kokoomuksen kunnanvaltuutettuna hän toimi vuosina 1977 – 1978.

Inkeri Jokisuu kuoli vuonna 1990 ja Valle vuonna 2009.