Yrjö Vikman oli taitava peltiseppä, jolla oli oma verstas Taasolan talon päässä.

Yrjö Henrik Vikman (1900 Vihti) osti Taasolan 1937. Hänen isänsä Henrik Vikman (1855 Vihti) oli jo ollut rakentamassa taloa, jonka vanhin osa oli rakennettu 1880-luvulla. Henrik Vikman asui ilmeisesti tuolloin perheineen Albertinkadun  Onnelassa.

Yrjön ja hänen vaimonsa Fanny Elisabet Kustaantyttären, o.s. Iso-Ranni (1903 Tyrvää) perheessä oli monta lasta: Toivo (Topi) Jalo (1923 Vihti), Veikko Viljo (1924 Vihti),  Saara Elisabet (1927 Vihti), https://www.nummela.info/loiskaajantie-8-korjaamo/>Tuomo Armas ( 1928 Kokemäki), Lea Raakel (1930 Tyrvää), Eila Eufrosyne  (1935 Tyrvää), Unto Ensio (1936 Tyrvää).

Fanny Vikman Aleksis Kiven kadun kodissa. Kuva: Anu Myyrän kokoelma

Perhe asui 1931-1937 vaimon kotiseudulla, mutta palasi sitten Vihtiin. Siellä syntyi vielä kaksi lasta: Vilho Sakari (1938) ja perheen kuopus Terttu Anneli (1940).

Yrjö Vikman oli taitava ammattimies. Hänellä oli peltisepänverstas asuintalon toisessa päässä. Myöhemmin rakennettiin kaksikerroksinen verstasrakennus ja prässit vietiin sinne. Yrjö teki myös hevoskauppoja. Pappilan tallissa hevosmiehet pitivät sotasaalishevosia, jotka pienikokoisina eivät sopineet ajohevosiksi. Kauppa ei kai kannattanut kovin hyvin. Hevoskaupoissa naapurin kanssa syntyneiden erimielisyyksien seurauksena Yrjö Vikman sai Nummelassa surmansa 1947.

Yrjö Vikmanin leski Fanny Vikman muutti 1951 Helsinkiin. Sinne asettuivat tuossa vaiheessa myös tyttäret Saara ja Eila. Fanny ei muuttonsa jälkeen käynyt usein Nummelassa. Hän oli töissä  Auroran sairaalassa ja asui Aleksis Kiven kadun varrella.

Nummelassa asuessaan tytär Saara Vikman oli ompelijana  Väinö Louhen verstaassa. Hän avioitui vaatturi Niilo Onnelan kanssa. Perhe asui aluksi Helsingissä, sitten Joensuussa. Inkoon Degerbyssä he olivat mehiläishoitajia.

Lea Vikman avioitui pian kansakoulun jälkeen 1949. Hän asui Helsingin jälkeen uudelleen kymmenisen vuotta Nummelassa. Sitten hän palasi Helsinkiin, missä kuoli 1984. Vikmanien nuorin tytär Terttu muutti Tyrväälle, myöhemmin Vantaalle. 

Yrjö Vikmanin pojat, varsinkin Tuomo ja Veikko tekivät alkuun peltisepän töitä verstaalla. Toivo (Topi) hoiti kuitenkin enemmän omia liikeasioita. Peltikattojen ohella verstaalla tehtiin mm. ikkunoiden kulmarautoja, kevytmetallisia kahvilusikoita ja tinattiin kyläläisten kahvipannuja. Porkkalan alueen palautuksen jälkeen kulmaraudoista tuli todellinen suurbusiness. Isä- Yrjön yhä eläessä suunniteltiin ja tehtiin myös saunankiukaita. Yhdessä aherrettiin myöhäiseen yöhön asti.

Veikko Vikman avioitui 1950 Elli Esteri Kärsämän kanssa. He muuttivat 1952 Nurmijärvelle. Veikko lopetti peltisepäntyöt ja ryhtyi puutarhuriksi. Veikko Vikman kuoli 1993.

Tuomo (Tommi) Vikman ja hänen vaimonsa Martta, o.s. Siipo rakensivat talon Vihdintien varrelle. Talon alakerrassa oli autopeltikorjaamo. Martta Vikman kuoli 2002.

Fanny Vikmanin 80-vuotispäivänä vuonna 1983. Takana Veikko, Eila, Terttu, Lea ja Saara. Edessä Toivo, Fanny-äiti ja Tuomo.