1900-luvun alussa Johan Albert Elg ja hänen vaimonsa Josefiina (Fiina) o.s. Vänttinen rakensivat Naaranpajun alueelle ns. Pikku Koivuniemeen talon. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä: Linnea Mailis (1908 Vihti) ja Kerttu Sigrid Kaarina (1911 Vihti).
Aikuistuttuaan vanhempi tytär Mailis avioitui 1927 rautatieasemalla vaihdemiehenä työskennelleen ja Elgin talossa vuokralaisena asuneen Emil Aksel (Akseli) Westermanin (1902 Karjaa) kanssa. Miestä kutsuttiin Aakeksi. Westermaneilla ei ollut omia lapsia.
Mailiksella oli inkeriläissyntyinen, 1920-luvun lopulla syntynyt kasvattitytär Lydia Sykiäinen, joka työskenteli Luontolassa kylvettäjänä. Hän tuli n. 15- vuotiaana Nummelaan. Kylän tyttöjen kanssa Lydia ei juurikaan ollut tekemisissä. Hän oli yksinäinen luonteeltaan. Koska hän ei ollut Suomen kansalainen, hän ei voinut päästä opiskelemaan. Joku Luontolassa asiakkaana ollut pappi auttoi ja hankki tytölle ns. papinkirjan. Näin Lydia pääsi hierojakouluun. Kun inkeriläisiä uhkasi palautus rajan taakse, Lydia muutti Ruotsiin, missä hän piti kampaamoa. Nummelassa hän ehti asua 5-6 vuotta.
Mailiksen mies Akseli Westerman ei enää 1930-luvun loppupuolella käynyt töissä kodin ulkopuolella. Hän sai eläkettä VR:ltä. Hän teki mitä vaimo käski. Akseli mm. siirsi pihan suuria puita toiseen paikkaan. Käsin hän kaivoi ja kuljetti kottikärryillä mm. 6-7 metrin korkuisen tammen. Akseli Westerman puhui suomea murtaen. Akseli ja naapurissa asunut Frans Einar Österman tilasivat yhdessä Västra Nyland- sanomalehden. Mailis puhui aina hyvää miehestään ja tämän suvusta.
Akseli Westerman kuoli 1952. Hän testamenttasi omaisuutensa Lydia Sykiäiselle.